Karenssilla tarkoitetaan sitä, että työnhakija menettää oikeuden työttömyysturvaan
määräaikaisesti. Karenssiin voi joutua toimimalla työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla.
Lainsäädännössä karenssista puhutaan termillä korvaukseton määräaika.
Päteviä työhön tai palveluun liittyviä syitä, joilla välttää karenssin.
Työllisyyssuunnitelmassa on tarkoitus sopia työnhakijan työnhakuvelvoitteesta ja palveluihin
osallistumisestasi, jotka työnhakijan tulee suorittaa sovittuna aikana. TE-toimisto tai
kuntakokeilu voi tehdä työnhakijalle työntarjouksia, jotka ovat velvoittavia, jos työnhaku on
kestänyt kuusi kuukautta alkuhaastatteluista lähtien. Työtarjoukset eivät kuitenkaan ole
velvoittavia, mikäli työnhakija on raportoinut hakeneensa sovitun määrän
työmahdollisuuksia ennen työtarjousta. Esimerkiksi laiminlyömällä jotain näistä velvoitteista
työnhakija voi saada eripituisia karensseja. Karenssiaika voidaan kyllä välttää toimimalla ja
noudattamalla tarkasti työehto- ja työsopimuksen mukaisia määräyksiä.
Työnhakijan palveluprosessi
Karenssia ei aseteta, mikäli työnhakijalla on jokin selkeä este olla saapumatta
haastatteluihin, työnhakukeskusteluihin tai työllistymissuunnitelman laatimiseen. Esteen
kohdatessa on hyvä viipymättä ilmoittaa asiasta yhteyshenkilölle. Yleisimmät esteet ovat
esimerkiksi sairaus, vamma tai tapaturma tai muu työnhakijasta riippumaton syy.
Työstä irtisanoutuminen
Kaikissa irtisanoutumistapauksissa ei määrätä karenssia. Karenssia ei aseteta, mikäli
työnhakijalla on pätevä syy irtisanoutua työstä. Päteviä syitä voi on:
- Päivittäisen työmatkan kesto kokoaikatöissä on keskimäärin yhteensä yli kolme
tuntia tai yli kaksi tuntia osa-aikatöissä. Tällöin työnhakijalla on pätevä syy
irtisanoutua kolmen kuukauden ajan työn alkamisesta, - Mikäli työnhakija muuttaa viikon kuluessa työnirtisanoutumisen jälkeen toiselle
paikkakunnalle, jossa puolisollasi on pysyvä toimeentulon turvaava työ tai
yritystoiminta. Lisäksi päivittäisen työmatkan kesto kasvaa kokoaikatöissä
keskimäärin yhteensä yli kolmeen tuntiin tai yli kahteen tuntiin osa-aikatöissä, - Jos työn suorittamispaikka muuttuu siten, että päivittäisen työmatkan kesto
kokoaikatöissä on keskimäärin yhteensä yli kolme tuntia tai yli kaksi tuntia osa-
aikatöissä, - Jos työnhakijalla on niin sanottu nollatuntisopimus, eikä työtä ole ollut tarjota
viimeisen 12 kalenteriviikon aikana riittävästi kerryttämään työssäoloehdon
täyttymiseen eli yleensä vähintään 18 tuntiin viikossa, - Jos työnhakijalla ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysturvaan ja palkka on alle
1283 euroa kuukaudessa, - Työ ei ole työkyky huomioiden työnhakijalle sopiva
Laskettaessa työmatkojen aikoja otetaan huomioon joukkoliikenne, polkupyörä tai oman
auton käyttö sekä mahdollisuus kävellä. Oman auton omistamista ei kuitenkaan voida
edellyttää.
Muita päteviä syitä irtisanoa työsopimus ilman karenssia on palkan maksun laiminlyöminen
tai työturvallisuuden vaarantaminen. On kuitenkin hyvä keskustella ensin erimielisyyksistä
työpaikkalla esimiehen kanssa. Apua saa myös luottamushenkilöltä, työsuojeluvaltuutetulta
tai työsuojeluviranomaiselta.
Työstä kieltäytyminen
Työnhakijalla voi olla pätevä syy kieltäytyä työnantajan tarjoamasta työstä tai itse
hankkimastaan työstä, johon työnhakija on valittu, ilman karenssia, mikäli joku seuraavista
kohdista täyttyy:
- Osa-aikatyö, josta saatu palkka jää työnhakijalla pienemmäksi, kuin
työttömyysturva kokonaan työttömänä. Tällöin työstä maksettava palkka ja
työttömyysetuus lasketaan yhteen ja summasta vähennetään työsuhteesta
aiheutuneet kustannukset, - Työ ei ole työkyky huomioiden työnhakijalle sopiva,
- Työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka,
- Työ on uskonnon tai omantunnon vakaumuksen vastainen,
- Työssä edellytetään epäasiallisten työtehtävien toteuttamista,
- Työssä esiintyy työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavia tekijöitä tai
muuta epäasiallista kohtelua, - Työstä ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa, tai jos alalla ei ole
työehtosopimusta, palkka on alle 1283 euroa kuukaudessa kokoaikatöissä, - Työ perustuu kokonaan provisiopalkakseen tai mikäli palkka perustuu osittain
provisioon palkan kiinteä osa, on alle 1283 euroa kuukaudessa, - Päivittäisen työmatkan kesto kokoaikatöissä on keskimäärin yhteensä yli kolme
tuntia tai yli kaksi tuntia osa-aikatöissä.
Työnhakijalla on ammattitaitosuoja, mikä tarkoittaa sitä, että kolmen ensimmäisen
työttömyyskuukauden aikana työntekijä voi kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen
koulutustansa tai kertynyttä ammattitaitoa ja työkokemusta. Työstä voi kieltäytyä myös, jos
työnhakijalla ei ole annettu kohtuullista aikaa lasten hoidon tai muun työnhakijasta
riippuvaisen läheisen hoidon järjestämiseen sekä muiden kulkuvaikeuksien ja vastaavan
laisten rajoitteiden poistamiseen.
Mikäli työnhakija tulee valituksi itse hakemaansa työhön, hän voi kieltäytyä ainoastaan, jos
ei ole ollut tietoinen kyseisistä seikoista työtä hakiessaan. Yrittäjänä toimimisesta voi aina
kieltäytyä ilman seuraamuksia.
Palveluista kieltäytyminen tai keskeyttäminen
Työnhakija voi kieltäytyä työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta ilman
karenssia, jos jokin seuraavista kohdista täyttyy:
- Palvelu ei ole työnhakijan terveydentilan tai työ- ja toimintakyvyn huomioon
ottaen työnhakijalle sopivaa, - Päivittäinen matka palvelun järjestämispaikalle kestää yhteensä keskimäärin yli
kolme tuntia, - Palvelun järjestäjä laiminlyö olennaisesti vastuutaan palveluun osallistuvan
työturvallisuudesta tai palvelua ei muutoin voida suorittaa jostain muusta syystä
johtuen turvallisesti, - Palvelu poikkeaa olennaisilta osin työllistymissuunnitelmasta tai sen korvaavasta
suunnitelmasta, - Palvelun järjestäjä olennaisesti laiminlyö noudattaa palvelun lainsäädäntöä tai
palvelusta tehdyn sopimuksen ehtoja
Työnhakija on oikeutettu kieltäytymään tai keskeyttämään työvoimakoulutuksen tai
palvelun, mikäli alan työ ei ole työnhakijan terveydentilan tai työkyvyn mukaista tai
työnhakijan tai hänen huolettavien toimeentulo ei ole kohtuudella turvattu koulutuksen
ajan. Kohtuullinen toimeentulo tarkoittaa tässä sitä, että työnhakija saa etuuksia saman
verran, kuin saisi työttömyysturvaa.
Työvoimapoliittisesti moitittavia syitä, eli karenssiin johtavia syitä on:
Työnhakijan palveluprosessiin liittyvät laiminlyönnit
Yleisimmät karenssin syyt ovat:
- Laiminlyömällä työnhakuvelvollisuuden
- Alkuhaastatteluun, työnhakukeskustelun tai muihin työnhakukeskusteluihin
saapumatta jättäminen - Työllisyyssuunnitelman tai vastaavan suunnitelman tekemisestä kieltäytyminen
tai laiminlyönti - TE-toimiston tai kuntakokeilun tarjoamasta työtarjouksesta kieltäytyminen
- Palvelusta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen
Työnhakija voi joutua karenssiin myös toistuvasti käyttämättä jättämällä TE-toimiston tai
kuntakokeilun kanssa sovitut ajat tai jättämällä toimittamatta sovitut asiakirjat liittyen
omaan työkykyyn. Näiden rikkeiden myötä työnhaku ja sitä kautta oikeus
työttömyysturvaan katkeaa.
Porrastettu karenssi toimii seuraavasti: ensimmäisestä unohduksesta/laiminlyönnistä seuraa
muistutus. Jos muistutuksen jälkeen työnhakija ei hoida vaadittuja työnhakuvelvoitteita,
työnhakija asetetaan seitsemän päivän karenssiin. Mikäli vielä senkin jälkeen työnhakija
laiminlyö velvoitteita karenssi jatkuu 14 päivää. Jos vielä senkään jälkeen työnhakija ei täytä
työnhakuvelvoitetta, karenssi jatkuu toistaiseksi ja poistuu vasta sitten kun velvoitteet on
täytetty. Tarkastelujakso on 12 kuukautta. On kuitenkin hyvä huomata, että karenssi on eri
asia, kun omavastuuaika. Omavastuu aika on työttömyyden alusta viisi päivää, jolloin
työttömyysturvan maksaja ei maksa päivärahaa.
Työstä kieltäytyminen
Kuten edellä todettiin, TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntija voi tehdä työnhakijalle
työtarjouksia ja ne ovat velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta
työntekijän alkuhaastatteluista lähtien. Myös työnantaja voi tarjota työnhakijalle työtä.
Työstä kieltäytyminen voi johtaa karenssiin ja työttömyysturvan väliaikaiseen
menettämiseen. Lisäksi mikäli työsuhdetta ei synny hakijan omasta toiminnasta johtuvista
syistä, katsotaan, että hakija on kieltäytynyt työstä.
Työttömyysturvalaissa säädetään erikseen kieltäytymistä koskevat säädökset, joita
sovelletaan vain työ- tai virkasuhteessa tehtävään työhön.
- Mikäli työnhakija kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu ilman pätevää syytä,
karenssin kesto on 30 tai 45 päivää riippuen työsuhteen kestosta. Karenssi, joka
johtuu työstä kieltäytymisestä, alkaa 30 päivän päästä työstä kieltäytymisen
jälkeen. Karenssin aiheuttamalta taloudelliselta haitalta voi välttyä, mikäli
työnhakija löytää uuden työpaikan ennen karenssin alkua. - Mikäli työnhakija kieltäytyy TE-toimiston tai kuntakokeilun tarjoamasta
velvoittavasta työsuhteesta, seurauksena on porrastettu karenssi. Tämä
tarkoittaa sitä, että ensimmäisestä unohduksesta taikka laiminlyönnistä seuraa
muistutus. Jos muistutuksen jälkeen ei hoida vaadittua työnhakuvelvoitetta,
työnhakija asetetaan seitsemän päivän karenssiin. Mikäli vielä senkin jälkeen
työnhakija laiminlyö velvoitteita karenssi jatkuu 14 päivää. Jos vielä senkään
jälkeen työnhakija ei täytä työnhakuvelvoitetta, karenssi jatkuu toistaiseksi ja
poistuu vasta sitten, kun työnhakuvelvoite on täytetty. Tarkastelujaksona
käytetään 12 kuukautta.
Työstä irtisanoutuminen
Mikäli työnhakija irtisanoutuu työsuhteesta ilman pätevää syytä, työnhakija asetetaan
karenssiin, jonka kesto riippuu työsuhteen pituudesta, joko 30 tai 45 päivää alkaen
työsuhteen päättymisestä. 30 päivän karenssiin työhakija joutuu, jos työ olisi kestänyt viisi
päivää tai alle ja 45 päivän karenssiin, jos työ olisi kestänyt yli viisi päivää.
Mikäli työnhakija aiheuttaa itse työsuhteen päättymisen toimimalla moitittavana pidetyllä
tavalla, seuraa työnhakijaa karenssi. Karenssi riippuu työsuhteen kestosta, joko 30 tai 45
päivää työsuhteen päättymisestä alkaen.
Palvelusta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen
Porrastettuun karenssiin voi joutua, mikäli työntekijä kieltäytyy työ- tai koulutuskokeilusta
tai muusta työllistymistä edistävästä palvelusta, ilman edellä mainittuja päteviä syitä.
Kieltäytymistä vastaa myös tilanne, jossa työnhakija itse vaikuttaa tai aiheuttaa sen, että
häntä ei palveluun valita.
Jos työnhakija keskeyttää työ- tai koulutuskokeilun tai muun työllistymistä edistävän
palvelun, ilman edellä mainittuja hyväksyttäviä tai päteviä syitä, seuraa porrastettu karenssi.
Porrastettu karenssi seuraa myös, mikäli työnhakija ei osallistu kotoutumisaikana
alkukartoitukseen tai kotoutumiskoulutukseen. Mukaan luetaan myös omaehtoinen
opiskelu työttömyystuella.